Milleniaaleiksi mielletään yleensä 80-luvun alun ja 90-luvun lopun välissä syntynyttä ikäpolvea. Tämä ikäpolvi on nyt nousemassa isommin työelämään ja luomassa siellä omat tapansa toimia. Erilaiset tutkimukset ja kyselytovat osoittaneet tämän kasvavan ikäluokan poikkeavan merkittävästi arvoiltaan ja toimintatavoiltaan aikaisemmasta. Jos edelliselle sukupolvelle itse työ toi merkitystä ja oli jo arvo sinällään, ei milleniaali kunnioita auktoriteetteja tai titteleitä samalla tavalla. Milleniaalit arvostavat muuta elämää työelämän ulkopuolella sekä ovat valmiita kompromisseihin tulojen, työpaikan sijainnin ja vapaa-ajan välillä. 

Myös työn tekemisen tyyli poikkeaa huomattavasti edeltävistä sukupolvista. Teknologia on ollut läsnä milleniaalien elämässä jopa koko heidän tiedostavan elämänsä tai vähintään koko aikuisiän. Heille on täysin luontevaa käydä keskusteluja sähköpostilla, pikaviestimillä, keskusteluryhmissä tai videoneuvotteluilla toisin kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Erilaisia työskentelytapoja ja aikoja pidetään itsestäänselvyytenä; perinteinen toimistolla 08001600 tehtävä työpäivä ei ole enää houkuttelevaa. Toimistolla käydään, mutta töitä tehdään mielellään myös kotoa sohvalta tai laiturinnokasta kesken loman tai illan ja tietohallinto taipuu. Myös eri työkalut ovat tärkeässä roolissa: kotonaan puhelinta tai tietokonetta jatkuvasti käyttävä työntekijä voi odottaa samanlaista käytettävyyttä työvälineiltään. 

Toisaalta töitä tehdään erittäin tehokkaasti. Eri työkalut ja menetelmät omaksutaan nopeasti, ja entistä suurempaan rooliin tulleet IT-järjestelmät voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja teknologiaa vieroksumatta. Työajan jousto tuo myös tehokkuutta: illalla voidaan vastata kiireelliseen sähköpostiin iltapalan lomassa, eikä muilla aikavyöhykkeillä toimivat kumppanit tuota aikataulullisia tai kielellisiä ongelmia. Monelle vanhemman sukupolven työntekijälle työaika päättyy oven sulkeutuessa selän takana ja lontoota vältetään työkielenä viimeiseen asti. (Yleistän tässä tietenkin. On paljon milleniaaleja, jotka ovat täysin onnellisia kiinteiden toimistoaikojen kanssa, ja paljon vanhempaa sukupolvea, jotka omaksuvat uusimmat teknologiat lapsenlapsiaan nopeammin.) 

Kuinka tietohallinto vastaa milleniaalien tarpeisiin?

Mitä tämä tarkoittaa tietohallinnon näkökulmasta? Perinteinen tietohallintoarkkitehtuuri/malli on osoittaa työntekijälle paikka toimistosta, puhelin sekä tarkasti määritelty tietokone esiasennettuine ohjelmistoineen. Moni tietohallinto on tästä jo ketteröitynyt, mutta moni vielä kamppailee vanhan mallin mukana perustellen sitä usein tietoturvalla. Modernin tietohallinnon tehtävänä on kuitenkin tehdä työntekijöille tekemisestä mielekästä, tehokasta ja joustavaa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että yksi tietohallinnon tärkeimmistä mittareista tulisi olla nimenomaan loppukäyttäjien tyytyväisyys. Työarvojen muutoksen myötä milleniaali nimittäin saattaa vaihtaa työpaikkaa, jos yrityksen työkalujen käyttö harmittaa joka ikinen päivä. Myös perinteinen tapa tuottaa yrityksen järjestelmät vain sisäverkkoon voi aiheuttaa kitkaa, jos niiden käyttö VPN:n yli on hankalaa tai mahdotonta. 

Tarkoittaako tämä tietoturvasta tinkimistä tai hallinnan antamista työntekijöille? Vastaus on ei. Tarkoittaako se uusien käytäntöjen ja teknologioiden käyttöönottoa? Mahdollisesti. Ei ole järkevää antaa käyttäjän tuoda mi tahansa päätelaitetta yrityksen verkkoon sellaisenaan tai sallia kaikkien järjestelmien käyttö suoraan julkisesta internetistä. Nykypäivän teknologia mahdollistaa helposti työssä tarvittavien sovellusten tuomisen tietoturvallisesti mille tahansa laitteelle vaikka käyttäjän omalle tietokoneelle. Tiedostoja voidaan tallentaa helposti ja joustavasti eri sijainteihin niin, että niiden käyttö onnistuu tietoturvallisesti millä tahansa päätelaitteella. Verkkoon kytkettäviltä laitteilta voidaan vaatia myös tiettyä tietoturvatasoa, on laite sitten yrityksen tai käyttäjän omaisuutta. 

Moderni IT-ympäristö koostuu enemmän ja enemmän SaaS-sovelluksista, joita voidaan käyttää myös yrityksen verkon ulkopuolelta.  Perinteisesti liikenteen valvonta ja analysointi on tehty yrityksen palomuurilla. Jos käyttäjät kuitenkin ovat sisäverkon ulkopuolella ja VPN-yhteyden käyttö hidastaa työntekoa, perinteiset mallit eivät välttämättä enää toimi. Uudet teknologiat auttavat tässäkin. Esimerkiksi DNS-suodatuksella voidaan hallita ja analysoida liikennettä protokollasta ja sijainnista riippumatta ilman, että liikennettä tarvitsee tunneloida mihinkään. Samalla saadaan kuva siitä, mitä pilvipalveluita käytetään. Tarvittaessa DNS-suodatus estää sovelluksia verkon perustasolla. 

Milleniaalit siis kaipaavat työkaluilta ja työpaikoilta vapautta ja joustavuutta. Usein mielletään, että vapaus heikentää tietoturvaa ja joskus tämä on ihan tottakin. Toisaalta on myös niin, että liian tiukka tietoturva saa käyttäjät tekemään asioita sen ohitse, mikä varsinkin heikentää tietoturvaa. Minä uskon, että on mahdollista saavuttaa tasapaino käytettävyyden ja tietoturvan välillä. Perinteisillä arkkitehtuureilla ja menetelmillä se ei välttämättä onnistu, mutta onneksi IT-maailma kehittyy koko ajan.

Jäikö jokin asia mietityttämään?

Tietoturvaoppaastamme saat vinkit ajankohtaiseen tietoturvaan. Vapautta ja joustavuutta ovat takaamassa pilvipalvelut, josta voit lukea lisää täältä.

Tuomas Karhula

Kaipaatko lisätietoa aiheesta? Ota yhteyttä!